Suomessa valtaosa antropologeista työllistyy kolmannelle sektorille. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen selvityksen mukaan lähes 50 % antropologeista toimii kansalaisjärjestöissä, kun yliopistoihin työllistyy 12 % valmistuneista. AntroBlogi haastatteli pitkän linjan järjestöammattilaista, antropologi Upu Leppästä, hänen kansainvälisestä urastaan kehitysyhteistyön parissa. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Lähetysseuran ulkomaantiedottajana Hongkongissa, missä hänen vastuualueitaan on kotipaikkansa lisäksi Taiwan ja Manner-Kiina.

Globalisaation myötä palkkatyöhön liittyvät ilmiöt toistavat itseään maailmanlaajuisesti. Teemme työtä entistä pitempään, entistä kiristyneemmillä työsopimuksilla. Vastoin kaikkia odotuksia aikamme on poikinut uusia, merkityksettömiltä tuntuvia työpaikkoja. Arvon ja velan konseptien käsittelystä tunnettu antropologi ja aktivisti David Graeber on ollut näkyvillä työmaailman nykytilanteeseen liittyvässä keskustelussa. Hän teki tunnetuksi käsitteen niin sanotuista hevonpaskaduuneista.

Työelämän murrokseen liittyvät mielikuvat vaihtelevat tulevaisuuden synkistä uhkakuvista lähes rajattomiin mahdollisuuksiin. Tämä näkyy etenkin puhuttaessa uusista teknologioista ja automatisaatiosta, joiden on uskottu syrjäyttävän jopa puolet tämänhetkisistä työpaikoista seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Haastattelimme aiheesta Helsingin kaupunginkansliassa työllisyyskysymysten parissa työskentelevää antropologi Aleksi llpalaa, joka on tohtorikoulutettava poliittisen historian oppiaineessa Helsingin yliopistossa. Ilpala selvittää työssään sitä, miten työelämäpalvelujen järjestäminen tulisi hoitaa nyt ja tulevaisuudessa. Hän on aitiopaikalla tarkastelemassa, miten työelämän muutos näkyy julkisen puolen päätöksenteossa Suomessa.

Tietokirjallisuuden ja antropologian välinen linkki on voimakas, kuten akateemisilla aloilla yleensäkin. Alan yhteys proosaan saattaa olla lukijalle vieraampi, vaikka se on vaikuttanut lukuisten kotimaisten ja ulkomaisten klassikkokirjailijoiden taustalla. Antropologin koulutus ei tarjoa suoraan työkaluja kirjailijaksi ryhtymiseen, vaikka tekstiä tuotetaan perinteisesti paljon aina opiskelujen alusta alkaen. Antropologille tyypillinen uteliaisuus ihmisyyttä ja yhteiskuntaa kohtaan sekä holistinen näkökulma toimivat hyvinä lähtökohtina myös fiktiota kirjoitettaessa.

Tekstin tuottaminen ja tarinankerronta tulevat jokaiselle aloittelevalle antropologille tutuiksi opintojen mittaan. Ei ole siis ihme, että niitä päädytään hyödyntämään myös työelämässä. AntroBlogin työelämätoimitus aloittaa syksyn 2016 kirjailijateemalla. Haastattelimme kulttuuriantropologi Tapio Tammista tietokirjojen syntymisen prosessista sekä tietokirjallisuuden tämänhetkisistä suuntauksista. Tammisen tuorein teos, Ruotsin äärioikeiston ja rotuopin historiaa käsittelevä Kansankodin pimeämpi puoli, palkittiin Tieto-Finlandia -palkinnolla 2015.