Britannia päätti irtautua Euroopan unionista 23. kesäkuuta 2016 järjestetyssä kansanäänestyksessä. Keitä EU-eron kannattajat ovat ja miksi niin moni kaipasi muutosta nykytilanteeseen? Antropologi John Foster tutkii työnteon arvoa, työttömyyttä ja siihen liittyvää byrokratiaa Britanniassa. Tästä näkökulmasta hän arvioi motivaatioita brexitin puolesta äänestäneiden päätöksen taustalla.
Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiinnittynyt Helsingin keskustassa 10. helmikuuta alkaen mieltään osoittaneisiin Irakista ja Afganistanista saapuneisiin turvapaikanhakijoihin. Jatkuuko mielenosoitus vielä pitkään vai vastataanko turvapaikanhakijoiden vaatimuksiin? Mitä sanottavaa antropologialla on protestileiristä ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta?
Kulttuurimaterialismissa elinympäristöä ja teknologiaa pidetään kulttuurin suunnan määrittäjinä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät maksimoimaan ravinnon ja eläinproteiinien riittävän määrän annetuissa olosuhteissa. Tässä ajattelussa myös esimerkiksi uskonnolliset ruokatabut voidaan selittää ekologisilla tekijöillä. Marvin Harrisin mukaan kulttuureilla on taipumus asettaa yliluonnollisia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhteisölle tuottama hyöty verrattuna kuluihin vähenee.
Jokainen suomalainen asuu jossakin kunnassa. Lainsäädäntömme mukaan kunnan jäsenyys, kuntalaisuus, on pakollista. Kuntalaisilla on oikeuksia ja velvollisuuksia asuinkuntaansa kohtaan, ja kunnilla on velvollisuuksia ja vastuita asukkaitaan kohtaan. Mutta onko kunnalla ja kuntalaisilla muita siteitä? Mikä voisi olla kunnan kulttuurinen merkitys? Muuttuuko merkitys kuntaliitoksen myötä?
Mikä on julkisen tilan ja aukioiden merkitys Istanbulissa? Kuinka käsitykset ja kokemukset julkisesta tilasta seuraavat globaaleja ja paikallisia kehityskulkuja? Suuria historiallisia mullistuksia ja arkisia kohtaamisia kuvaavat esimerkit kertovat, kuinka muutokset kaupunkitilassa tapahtuvat aina suhteessa monimutkaisiin historiallisiin kehityskulkuihin julkisen ja yksityisen, valtion ja kansalaisyhteiskunnan sekä menneisyyden ja tulevaisuuden leikkauspisteessä. Kamppailut arvokkaan elämän puolesta kulminoituvat Istanbulissa useimmiten historioiltaan kiistanalaisille aukioille.
Jokainen on varmasti joskus ollut tilanteessa, jossa byrokraattisten kiemuroiden edessä on tehnyt mieli heittäytyä lattialle kuin pikkulapsi, huutaa, repiä paperit silpuksi ja näyttää kieltä virkailijalle. Byrokratia on raastanut hermojamme ja kummitellut painajaisissamme jo ainakin vuosisadan ajan. Se on löytänyt tiensä kirjallisuuden klassikoihin, tulisimpiin poliittisiin väittelyihin, ja se hankaloittaa arkista elämäämme ehkä enemmän kuin mikään muu yksittäinen häiriötekijä. Byrokratiasta on kirjoittanut muun muassa antropologi David Graeber.