Arkisto

Meksikon nauravat kuoleman kuvat

2.11.201626.11.2019
tehnyt Emmi Huhtaniemi
Henkisyys

Värikkäät, nauravat pääkallot näkyvät yhä enemmän suomalaisessa katukuvassa. Niitä on vaatteissa, koriste-esineissä, julisteissa, tatuoinneissa, ja tietenkin meksikolaisten ravintoloiden ja baarien kuvastoissa. Myös kuolleiden päivä on murtautunut suomalaiseen tietoisuuteen eräänlaisena meksikolaisena halloweenina. Värikkäällä kuolemakuvastolla on moniulotteinen ja hieman synkkä kulttuurihistoria, joka punoutuu meksikolaiseen yhteiskuntaan myös marraskuun alun ulkopuolella.

Hevonpaskaduuneja ja freelance-zombeja

31.10.201620.5.2019
tehnyt Eemi Nordström
Työelämä

Globalisaation myötä palkkatyöhön liittyvät ilmiöt toistavat itseään maailmanlaajuisesti. Teemme työtä entistä pitempään, entistä kiristyneemmillä työsopimuksilla. Vastoin kaikkia odotuksia aikamme on poikinut uusia, merkityksettömiltä tuntuvia työpaikkoja. Arvon ja velan konseptien käsittelystä tunnettu antropologi ja aktivisti David Graeber on ollut näkyvillä työmaailman nykytilanteeseen liittyvässä keskustelussa. Hän teki tunnetuksi käsitteen niin sanotuista hevonpaskaduuneista.

Onnellisuus Etiopiassa

30.10.201615.10.2018
tehnyt Ninnu Koskenalho
Kulttuurishokki

Etiopian eteläosissa Gamon ylämaalla elävillä ihmisillä ei ole sanaa onnellisuudelle. Hyvän elämän tärkeimpiä tunnusmerkkejä on rauha, jolla gamot tarkoittavat sosiaalisten suhteiden sujuvuutta, yhteisyyttä ja jakamista.

Sekularismin globaali historia

28.10.201614.12.2017
tehnyt Timo Kallinen
Henkisyys, Politiikka ja talous

1600-luvulta lähtien eurooppalaiset filosofit ja tiedemiehet ovat ajatelleet, että kaikissa yhteiskunnissa on uskottu yliluonnollisiin olentoihin, kerrottu tarinoita maailman synnystä ja pohdittu kuolemanjälkeistä kohtaloa. Syntyi käsitys uskonnosta universaalina kategoriana, joka muistutti aika tavalla kristinuskoa. Sen keskiössä oli ero luonnollisen ja yliluonnollisen välillä sekä ihmisen usko jälkimmäisen olemassaoloon. Sittemmin käsite on levinnyt kaikkialle maailmaan ja saanut mitä erilaisimpia merkityksiä.

Köyhyyttä hyvinvointivaltion keskellä

26.10.201615.10.2018
tehnyt Juuso Koponen
Politiikka ja talous

Millaista kolmannen sektorin tarjoamaan ruoka-apuun turvautuvien ihmisten arkitodellisuus on tämän hetken Suomessa? Millainen merkitys kolmannen sektorin tarjoamalla ruoka-avulla on huono-osaisten selviytymiselle? Leipäjonoja voi ajatella suomalaisen yhteiskunnan notkelmina, joihin ajautuneiden ihmisten elämäntilanne on usein hyvin vaikea. Etnografinen tutkimusote auttaa kertomaan, millaista kolmannen sektorin ruoka-apuun turvautuvien arkitodellisuus todella on.

Vaihtokauppaseksi laajentaa näkemystä seksin ja rahan suhteesta

Viime vuosina vaihtokauppaseksi on herättänyt tutkijoiden ja median mielenkiinnon. Olemme lukeneet lehdistä, kuinka nuoret naiset hankkivat rahaa ja luksustuotteita ”tapailemalla” vanhempia miehiä. Tämä on herättänyt huolta nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Ilmiön kitkemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Suomessa nuorten vaihtokauppaseksiin on suhtauduttu lasten hyväksikäyttönä ja puhuttu ilmiöstä nuorisoprostituutiona. Siitä, missä määrin seksuaalisuus ja vaihdanta liittyvät aikuisten arjessa toisiinsa, ei taas puhuta lainkaan. Onko vaihtokauppaseksi kuitenkaan sama asia kuin prostituutio?