Monilajinen antropologia
Monilajinen antropologia tarkastelee ihmisen ja muiden elollisten välistä vuorovaikutusta. Sen perusidea on lähestyä muunlajisia eliöitä aktiivisina osallistujina ihmisyhteisöjen elämään eikä vain ruokana, välineinä tai…
Eemi Nordström
Eemi Nordström, VTM, on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hän tarkastelee väitöskirjassaan suurten hyttysmäärien kuvauksia historiallisessa matkakirjallisuudessa sekä tulvahyttysten ympärillä pyöriviä poliittisia kysymyksiä nykypäivän Keski-Ruotsissa.
Eläin ja ihminen elävät toistensa kulttuureissa
Klassisessa luonnon ja kulttuurin kahtiajaossa eläinten on nähty voivan olla kulttuurissa läsnä vain valtasuhteen kautta, eli ihmisen kesyttäminä koti- tai lemmikkieläiminä. Ihmisen suhdetta muihin lajeihin ei voi kuitenkaan täysin erottaa ihmisten keskinäisestä sosiaalisesta kanssakäymisestä, sillä sekä ihmiset että eläimet ovat omaksuneet toisensa omiin kulttuureihinsa.
Nomadien olympialaiset
Kirgisiassa järjestettiin syyskuussa viikon mittainen urheilu- ja kulttuuritapahtuma World Nomad Games, joka tunnetaan “nomadien olympialaisina”. Kunnianhimoisen projektin avulla rakennetaan niin alueen turismia kuin nomadikulttuuria ja -identiteettiä. Matkustimme kisoihin ottamaan selvää, mistä tässä kotimaan mediassa tuskin lainkaan huomiota saaneessa suurtapahtumassa on kyse.
Hirmuliskojen valta – dinosaurukset poliittisina olentoina
Näennäisestä sukupuutostaan huolimatta hirmuliskot jatkavat elämäänsä keskuudessamme. Ne sekoittuvat tieteeseen, taiteeseen, viihteeseen, luontosuhteeseen, lainsäädäntöön ja kansainväliseen politiikkaan. Hirmuliskojen tarinaan liittyy samanlaisia näkemyksiä ja valtakysymyksiä kuin suhteissamme ympäristöön ja yhteiskuntaan.
Elämän muodot ja tieteen tiet – Tim Ingoldin haastattelu
Aberdeenin yliopiston antropologian professori Tim Ingold kertoo urastaan, ajatuksistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Ingold tunnetaan hyvin filosofisesta ja toiveikkaasta, kielellä leikittelevästä lähestymistavastaan ihmisen olemassaoloon, toimintaan ja suhteellisuuteen ympäristössään. Haastattelun aikana ehdimme myös käsitellä mielikuvitusta, toivoa, tietoa, antropologian ja etnografian eroja, sienirihmastoja ja Sallan kuntaa.
Mistä kyytä syytetään?
Kyy on ainoa kotoperäinen matelijamme, joka lukuisista yrityksistä huolimatta on edelleen vailla suojelua. Suhteemme tähän käärmeeseen on poikkeuksellisen vihamielinen eurooppalaisella mittapuulla, eikä valtaosa suomalaisista edes kannata sen rauhoittamista. Sahalaitakuvioinen sihisijä on saanut osakseen runsaasti perusteetonta pelonlietsontaa, mikä kertoo paljon käsityksistämme ihmisen paikasta muuhun ympäristöön nähden.
