Ympäri maailmaa ihmiset muokkaavat vartaloitaan erilaisin keinoin. Nämä keinot ja niiden takana olevat motiivit heijastelevat yksilöiden sosiaalista, kulttuurista ja poliittista todellisuutta. Ajatus kulttuurin määrittämästä ihmiskehosta on kutkuttanut antropologeja pitkään. Tässä juttukategoriassa ovat esillä kehollisuutta ja terveyttä käsittelevät artikkelimme.
Mielenterveys ja sen hoito ovat kulttuurinen peili, josta kuvastuvat yhteiskunnan arvot ja käytännöt. Karoliina Ahonen tutkii tuoreessa teologian väitöskirjassaan ihmisoikeuksien toteutumista suomalaisessa mielenterveyspolitiikassa hyvinvointivaltion alkuajoista nykypäivään.
Täydentäviä hoitomuotoja koskeva julkinen keskustelu on kamppailua tiedosta ja vallasta. Kenellä on oikeus hoitaa ihmisiä? Millaisten kriteerien pohjalta esimerkiksi kalevalainen jäsenkorjaus tai muu perinnehoito voidaan hyväksyä osaksi terveydenhuoltoa? Mitä vaikutusta on sillä, millaisin käsittein aiheesta keskustellaan?
Peru on eräs koronaviruksen leviämiseen nopeimmin reagoineita maita. Siirtomaa-ajoilta juontuva asema maailmantaloudessa määrittää maan järeitä toimenpiteitä koronan hallinnassa. Erilaiset sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset ovat vahvistuneet pandemian myötä.
Globaalin pandemian edessä Chilen hallitus on julistanut nopeasti jyrkkeneviä rajoituksia liikkumiseen ja kokoontumisvapauteen. Koronaviruksen pelko on käytännössä keskeyttänyt lokakuussa 2019 alkaneet valtavat mielenosoitukset, jotka nostivat pinnalle kansalaisten valtavan eriarvoisuuden ja tyytymättömyyden politiikan ammattilaisiin. Tämä artikkeli tarkastelee pandemian vaikutusta sosiaaliseen kriisiin julkisten tilojen hallinnan ja ulkomuodon kautta.
Meksikon hallinto on viimeisten vuosikymmenten aikana yksityistänyt ison osan julkisia palveluitaan, terveydenhuoltoa mukaan lukien. Uusliberaalit rakennemuutokset kasvattavat eroja rikkaiden ja köyhien välillä, tehden karanteenista kapean keskiluokan etuoikeuden ja jättäen maan terveydenhuollon haavoittuvaan asemaan pandemian edessä.
Suomessa ja Euroopassa uutisointi koronasta on keskittynyt sisäisiin tapahtumiin. Yhteiskuntatieteilijät ja antropologit näkevät viruksen leviämisen globaalien vaikutusten sekä Euroopan ulkopuolella tapahtuvien kansallisten reaktioiden tarkastelun tärkeänä pandemian ymmärtämiseksi.
