Keho ja terveys

Mielenterveyshäiriöinä diagnosoitujen ilmiöiden oireet vaihtelevat jossain määrin kulttuurin mukaan. 2000-luvun alussa tehdyn tutkimuksen mukaan lähes puolella amerikkalaisista on elämänsä aikana mielenterveyshäiriö. 1980-luvun alussa vastaavanlaisen tutkimuksen mukaan häiriö oli kolmasosalla väestöstä. Ovatko mielisairaudet siis todella lisääntyneet, tai niiden diagnosoinnit parantuneet? Vai voisiko olla, ettemme tiedä mitä häiriöt ylipäänsä ovat, ja miten niitä voisi tunnistaa?

Saavut uuteen kotimaahasi, asetut taloksi asuntoosi ja pohdit, kuinka kotoudut uuteen yhteiskuntaan. Jos rappukäytävässäkään ei tervehditä, missä pääsisit juttelemaan paikallisten kanssa? Voiko talvisinkin käydä juoksulenkillä ulkona? Saako uimahalliin mennä burkinissa, tai kuka opettaisi sinut hiihtämään? Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennätyksellisen paljon maahantulijoita. Uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen mahdollisimman varhain edesauttavat kotoutumista. Voidaanko uuteen kotimaahan asettumista vauhdittaa jalkapallokentillä, kuntosaleilla ja hiihtoladuilla?

Bioteknologian ja -tieteiden kehitys antaa voimaa käsitykselle, jonka mukaan vain mielikuvitus on rajana sille, mitä ihmiskunta voi saavuttaa tulevaisuudessa. Tähän mahdollisuuteen tarttuvat biohakkerit. Biohakkeroinnissa biologiset organismit, ihminen mukaan luettuna, voidaan ottaa tietoisen manipuloinnin ja muokkauksen kohteeksi. Ilmiöllä on juurensa tee-se-itse-tieteessä, amatööribiologiassa ja hakkerikulttuurissa.

Budōlajit ovat eräs japanilaisen kulttuurin tunnetuimmista ja vanhimmista vientituotteista. Kamppailulajien tutkiminen on kuitenkin jäänyt antropologiassa ja muissa sosiaalitieteissä taka-alalle - vasta viime vuosina on ilmestynyt muutama aiheeseen keskittyvä tutkimus. Kamppailulajeilla on monia yhtymäkohtia urheilun ja muiden “kehon tekniikoiden” kanssa, joita on tutkittu jonkin verran enemmän. Antropologian näkökulmasta on mielenkiintoista, miten ihmiset omistautuvat tällaisille lajeille, ja miten ne muokkaavat heitä.

Ruoka on voimakas symbolinen väline, jonka avulla ilmaistaan sosiaalisia identiteettejä, rakennetaan ryhmiä ja piirretään niiden välisiä rajoja. Miksi juuri ruoka? Antropologinen ruokaa käsittelevä tutkimus rakentuu ajatukselle, jonka mukaan ruoka ei koskaan ole vain ravintoa. Syötäväksi kelpuutettu ruoka ja ruokailuun liittyvät tavat ovat kaikkialla kulttuuristen arvojärjestelmien ilmaisuja. Ne ovat osia monimutkaisista materiaalisista prosesseista, jotka muokkaavat sosiaalista ja kulttuurista elämää. Tuore kirja Ruoan kulttuuri - Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen tarkastelee ruokaa ja syömistä erityisenä sosiaalisena ilmiönä ja merkityksellisenä inhimillisenä toimintana.