Uutistoimitus kommentoi ajankohtaisia puheenaiheita ja uutisia antropologin silmin – täydentäen, selventäen ja tarvittaessa oikaisten.
Suuret tapahtumat synnyttävät huumoria, eikä korona ole poikkeus. Huumorilla on monia merkityksiä ja vaikutuksia. Sen kautta voi rakentaa yhteisöllisyyttä tai hyökätä. Vitsi voi välittää piiloviestejä tai kuvata tilannetta, jolle on vaikea löytää järkevää selitystä tai edes sanoja.
Ympäri maailmaa ihmisiä vaaditaan pysymään kotona ja välttämään toistensa tapaamista koronapandemian hidastamiseksi. Sosiaalisen etäisyyden on esitetty olevan joissain kulttuureissa helpompaa kuin toisissa. Enemmän sen ylläpitämisen helppouteen vaikuttaa kuitenkin luokka-asema.
Voiko pandemiasta seurata mitään hyvää? Tähän mennessä on merkillepantavaa, että kaiken perustellun huolen lisäksi koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on tuonut myös toivoa. Kuten monet kriisit, myös COVID-19 on tuonut esiin ihmisten halun auttaa toisiaan ja voimakkaan solidaarisuuden tunteen.
Suomen ensimmäisten COVID-19-tartuntojen paljastuttua useita taudille altistuneita on määrätty karanteeniin. Heidän tulisi pysytellä kotosalla eikä esimerkiksi kaupassa asiointi ole sallittua.
Saksassa kuohuu. “Tabu on rikkoutunut”. Talousliberalistisen FDP:n ehdokas Thomas Kemmerich voitti 5.2. Thüringenin osavaltion pääministeriäänestyksen äärioikeistolaisen AfD:n ja kansleripuolue CDU:n tuella. Voitto oli AfD:n äänistä kiinni ja yllätys, sillä voittajaksi povattiin istuvaa pääministeriä, vasemmistolaisen die Linken ehdokasta Bodo Ramelow’ta. Yhteistyö äärioikeiston kanssa on tähän asti ollut saksalaisille puolueille tabu, ja maan politiikkaa on ohjannut vuodesta 1945 antifasistinen linja.
Monet arvovaltaiset tahot ovat viime aikoina peräänkuuluttaneet asiallisempaa keskustelukulttuuria suomalaisessa julkisuudessa. Mutta mikä on tämä ”julkisuus”, jossa pitäisi keskustella paremmin?