Andien solidaarinen talous haastaa kapitalismin logiikan
Ecoferia on luomutuottajien yhteisö, jonka jäsenet ovat keskenään kuin perhettä. Pääoman kerryttäminen ei yhteisöä kiinnosta, vaan keskeistä on jakaminen – hyvä elämä.
Politiikka ja talous ovat suuria antropologisen tutkimusalan läpäiseviä teemoja, jotka lähentävät tieteenalaa politiikan tutkimukseen ja taloustieteeseen. Antropologiassa politiikkaa ja taloutta tarkastellaan inhimillisen kulttuurin ja sosiaalisen maailman viitekehyksessä – ihmislähtöisesti. Löydät aihepiiriin istuvat juttumme tältä sivulta.
Ecoferia on luomutuottajien yhteisö, jonka jäsenet ovat keskenään kuin perhettä. Pääoman kerryttäminen ei yhteisöä kiinnosta, vaan keskeistä on jakaminen – hyvä elämä.
Nykyisessä ”maahanmuuttokriittisessä” keskustelussa pyritään irrottautumaan rasismin käsitteestä nostamalla keskusteluun uskonto- ja kulttuurieroja “rodun” sijaan. Poliittinen oikeisto on kehittänyt uusrasistisen retoriikan, jossa turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat koetaan uhkaksi niin sanotulle kansalliselle yhtenäisyydelle. Ilmiöstä voidaan käyttää nimitystä ‘kulttuurifundamentalismi’, ja sen keskeisenä elementtinä näyttäytyy ksenofobia eli vieraan pelko.
Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijastuvat koulujen arkisiin tiloihin.
Tornion-Haaparannan kaksoiskaupunki sijaitsee Suomen ja Ruotsin välisen rajan molemmin puolin. Huolimatta kaupungin halkaisevasta rajasta, alueen asukkaat ovat tähän asti muodostaneet yhtenäisen yhteisön. Koronapandemian aikainen rajan vahvistaminen kuitenkin aiheutti kansallista eriytyneisyyttä ja jopa vihanpitoa alueella.
Miksi maailmanloppu on helpompi kuvitella kuin kapitalismin loppu? Ehkä siksi, että elää valkoisen miehen kuplassa, sanovat feministisen talouden asiantuntijat Felogene Anumo ja Ana Abelenda. Kun puhutaan vaihtoehdoista nykyiselle talousjärjestelmälle, pitäisi suunnata katse etelään – ja tyttöihin.
Sisun moninaiset merkitykset ja niiden syntyminen sekä sisun kehittyminen suomalaisuuden kuvaajaksi tunnetaan huonosti. Millainen yhteys sisulla on suomalaisuuteen? Entä miten sisu näkyy sukupuolittuneena käsitteenä ja Suomi-brändin rakentajana?