Ajan mittaamisen historia on täynnä tarinoita yksittäisten ihmisten valtavasta vaikutuksesta siihen, mitkä asiat muistetaan ja mitkä unohdetaan. Mitä jos saisit valita yhden asian, jonka perusteella vuosi 2016 merkittäisiin historiankirjoihin?
Suomalaisessa mediassa on syksyllä 2016 käsitelty kriittiseen sävyyn tunturialueiden poronhoitoa. Poroihmisiä on syytetty luonnon monimuotoisuuden tuhoamisesta, eroosion aiheuttamisesta ja harvinaisten kasvien hävittämisestä. Ongelmien syynä jutuissa on pidetty lähinnä ylilaidunnusta, siis liian suurta poromäärää käytettävissä olevaan tilaan nähden. Osassa kirjoituksista ylilaidunnuksen syynä on puolestaan pidetty poronhoitajien ja nimenomaan tunturialueiden saamelaisten poronhoitajien ahneutta. Miksi poronhoitajia syyttävä ylilaidunnus-narratiivi on ollut tunturialueiden poronhoitoa käsittelevässä media-aineistossa hallitsevassa roolissa?
Värikkäät, nauravat pääkallot näkyvät yhä enemmän suomalaisessa katukuvassa. Niitä on vaatteissa, koriste-esineissä, julisteissa, tatuoinneissa, ja tietenkin meksikolaisten ravintoloiden ja baarien kuvastoissa. Myös kuolleiden päivä on murtautunut suomalaiseen tietoisuuteen eräänlaisena meksikolaisena halloweenina. Värikkäällä kuolemakuvastolla on moniulotteinen ja hieman synkkä kulttuurihistoria, joka punoutuu meksikolaiseen yhteiskuntaan myös marraskuun alun ulkopuolella.
Tupakka nautintoaineena on menettänyt viileän ja vapaan imagonsa. Amerikan alkuperäisväestöjen keskuudessa tupakka on edelleen tärkeä rituaalikasvi, jolla ymmärretään olevan monia parantavia ja mystisiä vaikutuksia.
Stereotyyppinen kuva likaisista ja juopuneista saamelaisista on vahvasti esillä nykypäivän mediassa. Saamelaisiin liittyvä uutisointi tuntuu pyörivän ongelmakeskeisten teemojen ympärillä. Samankaltainen saamelaiskuvaus on tuttu jo vuosikymmenten takaa: kukapa ei muistaisi Pirkka-Pekka Peteliuksen nunnukkavitsejä. Mutta mitä saamelaisista kerrottiin ja miten heistä puhuttiin 1950–1970 luvuilla? Tässä tekstissä tarkastelen vuosien 1952–1972 saamelaiskuvauksia Suomen Kuvalehdessä. Tuona aikana saamenmaa liitettiin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.
Tarinoita ulkoavaruuden vierailijoista kerrotaan ympäri maailmaa. Australian alkuperäisväestöön kuuluvaa Walpiri-kansaa tutkinut antropologi Eirik Saethre tallensi 90-luvulla paikallisia ufotarinoita.