Voiko pandemiasta seurata mitään hyvää? Tähän mennessä on merkillepantavaa, että kaiken perustellun huolen lisäksi koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on tuonut myös toivoa. Kuten monet kriisit, myös COVID-19 on tuonut esiin ihmisten halun auttaa toisiaan ja voimakkaan solidaarisuuden tunteen.
Mediassa näkyvä keskustelu rahapelaamisesta pyörii pitkälti pelihaittojen ympärillä. Mutta onko pelaaminen yksinomaan typerää, vai voiko siihen sisältyä myös tietynlaista rationaalisuutta?
Harva lähiö on maineensa vanki itä-Helsingin Kontulan lailla. Lähiöstigma heijastuu median tuottamien merkitysten lisäksi asukkaiden tavassa puhua itsestään ja elämänpiiristään. Ulkopuolelta tuotettu, arjessa sisäistetty näkemys ongelmien riivaamasta ja syrjäisestä lähiöstä yhdistyy usein voimakkaaseen paikallisylpeyteen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Kuinka molemmat näkemykset voidaan kokea totena, ja kuinka niiden väliset ristiriidat hahmottuvat kaupunkitilassa?
Posti on aikeissa siirtää osan toiminnoistaan Viroon matalampien työvoimakustannusten toivossa. Samanaikaisesti postin johtaja nauttii hulppeaa vuosipalkkaa. Viime vuosina suuryritysten johtajien palkkiot ovat kasvaneet työntekijöiden aseman heikentyessä. Kysymys yhteiskunnassa vallitsevista tuloeroista ja niiden oikeuttamisesta on pysyvimpiä poliittisia kysymyksiä.
Perustulosta on käyty viime vuosina paljon keskustelua, mutta aihetta on pohdittu jo vuosisatoja. Argumentit perustulon puolesta ja sitä vastaan paljastavat paljon keskustelijoiden maailmankuvasta ja ihmiskäsityksestä.
Slummiturismi kohdistuu ahtaasti asuttuihin ja köyhiin kaupunkialueisiin. Yksi suosituimmista kohteista on Manilassa Filippiineillä, joka on maailman tiheimmin asuttuja paikkoja. Sadat hökkelikylät reunustavat vesiväyliä, junaraiteita ja kaatopaikkoja. Niissä asuu neljäsosa Manilan 12 miljoonasta asukkaasta.
