Miten länsimaisten kauneusihanteiden leviäminen vaikuttaa maailmalla, ja onko universaalia kauneutta olemassa? Kauneudessa ei ole kyse ainoastaan biologisesta vetovoimasta. Käsitykset kauneudesta ilmentävät aikaan, paikkaan, luokkaan, statukseen, kulttuurisiin hyveisiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä asioita.
Nigeria on Afrikan väkirikkain maa – joka viides afrikkalainen on nigerialainen. Maa on noussut afrikkalaiseksi talous- ja viihdemahdiksi, ja on maailman toiseksi tuotteliain elokuvamaa Intian jälkeen. Nollywoodiksi kutsuttu paikallinen elokuvateollisuus ja sen ympärillä pyörivä tähtikulttuuri ovat levinneet kulovalkean tavoin Afrikassa sekä afrikkalaisen diasporan myötä ympäri maailmaa. Millaisia tarinoita ja ihanteita Nollywood tuottaa?
Visuaalinen antropologia on antropologian alalaji. Se keskittyy tutkimaan kaikkea silmin havaittavaa, aina etnografisista valokuvista ja videoista tanssiin ja tatuointeihin saakka. Tutkimuskohteita on lähes rajaton määrä. Niitä voivat olla esimerkiksi graffitit, korut, hieroglyfit tai maalaukset. Visuaalisiin kulttuurintuotteisiin suhtaudutaan etnografisena materiaalina ja tietona. Niiden ajatellaan täydentävän antropologian perinteisempiä tutkimusmetodeja, kuten haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia.
Tässä podcastissa antropologi Harri Englund vertailee kirjailija Jari Tervon suorapuheisia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman keskusteluihin. Totuudenpuhujia riittää myös totuudenjälkeisessä maailmassa. Kuinka totuuksiin päädytään esimerkiksi suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa?
Stereotyyppinen kuva likaisista ja juopuneista saamelaisista on vahvasti esillä nykypäivän mediassa. Saamelaisiin liittyvä uutisointi tuntuu pyörivän ongelmakeskeisten teemojen ympärillä. Samankaltainen saamelaiskuvaus on tuttu jo vuosikymmenten takaa: kukapa ei muistaisi Pirkka-Pekka Peteliuksen nunnukkavitsejä. Mutta mitä saamelaisista kerrottiin ja miten heistä puhuttiin 1950–1970 luvuilla? Tässä tekstissä tarkastelen vuosien 1952–1972 saamelaiskuvauksia Suomen Kuvalehdessä. Tuona aikana saamenmaa liitettiin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.
Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteiskuntaa kuohuttavia ajankohtaisia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensimmäisen esityskautensa päätteeksi antropologisen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajankohtainen, kiistanalainen ja vaikeasti määriteltävä asia: suomalaisuus. Jaksossa kulminoituivat sarjan vahvuudet ja heikkoudet. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tasapuolisesti ääneen tässä viimeisessä jaksossa – tai sarjassa ylipäänsä?