Siirry suoraan sisältöön

politiikka

Työ ihmissielun kirouksena

Suomalainen kulttuuri on vanhastaan melko työkeskeinen. Tämä työetiikka on perua entisajan agraarisesta maailmasta, jossa kova työ nähtiin ihmisen osana ja moraalisesti arvokkaana. Taustalta löytyy Raamatun kertomus syntiinlankeemuksesta. Aatami ja Eeva söivät Hyvän ja pahan tiedon puusta vastoin Jumalan tahtoa. Rangaistukseksi Jumala karkotti heidät paratiisista. Jos kertomusta tulkitsee metaforisesti antropologisen ja historiallisen tutkimustiedon valossa, on helppo päätyä tulkintaan jonka mukaan se symboloi maanviljelyn omaksumista ja keräilytaloudesta erkaantumista. Tuolloin ihmisten työmäärä lisääntyi, ja elämä muuttui perustavalla tavalla. Ihmisyhteisöt muuttuivat aiempaa eriarvoisemmiksi ja ryhmien välinen sodankäynti raaistui.

Alkuperäiskansat modernissa maailmassa

Alkuperäiskansa määritellään kulttuurisesti omaleimaiseksi väestöksi, joka on myöhemmin syrjäytetty, ja joka on jäänyt sivuun modernin valtion kehityksestä. Niiden oletetaan usein olevan kulttuurisia reliikkejä, jotka ovat säilyneet kansallisvaltion marginaalissa muinaisajoista lähtien. Alkuperäiskansan käsite on samalla aina poliittisesti latautunut, sillä sitä käytetään esitettäessä erityisiä poliittisia vaatimuksia. Mutta miten “alkuperäisiä” alkuperäiskansat kulttuureineen ovat?

Heittoja: Yksipuolinen ihmiskuva aktiivimallin taustalla

Vuoden 2018 alusta Suomessa otettiin käyttöön työttömyysturvan aktiivimalli. Monien työttömien jo ennestään heikkoa taloudellista tilannetta heikentävä aktiivimalli on saanut osakseen kovaa kritiikkiä sekä poliittiselta oppositiolta että työttömiltä itseltään. Aktiivimallin käyttöönotto on osoitus valtavirran uusklassisen taloustieteen korostuneesta asemasta politiikanteon apuvälineenä. Myös muilla yhteiskuntatieteillä, kuten esimerkiksi antropologialla, voisi olla nykyistä enemmän annettavaa pohdittaessa politiikan suuntaviivoja.

Myrsky kaljatuopissa

Kaupoissa myytävän oluen prosenttirajasta käytyyn keskusteluun kiinnittyy antropologisesti tulkittuna hyvin perustavia kysymyksiä hyvästä elämästä, arvosta sekä yksilön ja yhteiskunnan suhteesta. Millainen elämä ja millaiset elämäntavat ovat arvokkaita? Mikä on valtion rooli elämäntapojen säätelijänä?

Rambo pelastaa länsimaalaisia – ja muita merkkejä banaalista oksidentalismista

”Ryhmä länsimaalaisia ihmisoikeusaktivisteja vangitaan Burmassa, ja Rambo lähtee paikalle palkkasotureineen”, kertoi Telkku.com-sivusto aikoinaan uusimman Rambo-elokuvan juoneksi. Rambo ei siis pelasta ketä tahansa ihmisoikeusaktivisteja vaan länsimaalaisia… 

AntroBlogi
Tietosuojakatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä tarjotakseen sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Evästetiedot tallennetaan selaimeesi. Ne suorittavat toimintoja, kuten tunnistavat sinut, kun palaat verkkosivustollemme. Evästeet välittävät tiimillemme tietoa siitä, mikä verkkosivustossamme on sinulle kiinnostavinta ja hyödyllisintä.