Julkisesti torkkuvat japanilaiset
Talouskasvun ihmeenä tunnetussa Japanissa vallitsee ihannekuva ahkerasta ihmisestä, joka herää aikaisin aamulla ja menee myöhään nukkumaan.
työ
Kulttuuritulkeista kansalaisjärjestöihin
Koska antropologien tutkimuskohteet ovat perinteisesti sijainneet ”kaukana kotoa”, työskentelee alan edustajia myös kehitysyhteistyön parissa. Antropologialla onkin yhteytensä kehitysmaatutkimuksen tieteenalaan. Kehitysyhteistyössä antropologit joutuvat jatkuvasti painimaan sellaisten kysymysten kanssa kuten kuinka varmistaa, ettei tutkimustietoa käytetä tutkittavaa yhteisöä vastaan, ja kuinka paljon kehitysorganisaattoreiden menetelmiin voi ottaa kantaa. Kehitysyhteistyön alkuaikoina antropologeja värvättiin yleensä mukaan vasta, kun kehitysprojekti ei toiminutkaan niin kuin piti.
Hevonpaskaduuneja ja freelance-zombeja
Globalisaation myötä palkkatyöhön liittyvät ilmiöt toistavat itseään maailmanlaajuisesti. Teemme työtä entistä pitempään, entistä kiristyneemmillä työsopimuksilla. Vastoin kaikkia odotuksia aikamme on poikinut uusia, merkityksettömiltä tuntuvia työpaikkoja. Arvon ja velan konseptien käsittelystä tunnettu antropologi ja aktivisti David Graeber on ollut näkyvillä työmaailman nykytilanteeseen liittyvässä keskustelussa. Hän teki tunnetuksi käsitteen niin sanotuista hevonpaskaduuneista.
Työruumis taipuu palvelutalouden asentoihin
Rekrytointikonsultit ovat työmarkkinoiden portinvartijoita. He etsivät toimeksiannon tehneelle asiakasyritykselle lupaavimmat ehdokkaat avoimeksi julistettuun tehtävään. Heidän joukostaan pitäisi löytyä se sopiva persoona, ”hyvä tyyppi”, jollaisen konsulttien mukaan kaikki organisaatiot haluavat nykyisin palkata. Mitä hyvällä tyypillä tarkoitetaan ja mistä konsultit tunnistavat sellaisen?
Kuluttajien kentällä: antropologia yritysmaailmassa
Maailmalla on havaittavissa kiinnostava trendi: yhä useammat yritykset konsultoivat ja palkkaavat riveihinsä antropologeja. Sellaiset maailmanlaajuiset toimijat kuten Google, Samsung, Lego, IBM, Intel, Adidas, Carlsberg, General Motors ja Pfizer ovat kaikki turvautuneet antropologien apuun niin kuluttajatutkimuksessa kuin tuotekehittelyssä. Trendi on huomioitu tieteenalan sisällä ja se on herättänyt positiivisen huomion lisäksi myös tieteen etiikkaan liittyvää keskustelua.
Laivat rautaa, ajat muuttuvat
Surullista, mutta niin se maailma muuttuu: merimieskulttuuri ei ole enää Suomessa entisensä. EU-säädökset, kiireisemmät työajat sekä parantuneet työolot ja yhteydenpitovälineet ovat johtaneet maihinpääsyn merkityksen vähenemiseen ja siten merenkulkijoiden entisten kokoontumispaikkojen katoamiseen. Merimieskapakat ja merimieskirkoissa vietetyt yöt lienevät taakse jäänyttä elämää, mutta verrattain nopeasti tapahtuneeseen muutokseen tyytymättömät ovat löytäneet tiensä toisenlaiseen urbaaniin nomadismiin. Varmin paikka ulapan kulkijoiden kohtaamiseksi vaikuttaa olevan Vuosaaren sataman merimieskirkko ja merimieskeskus.