työelämä

Antropologin koulutuksesta on hyötyä muuallakin kuin tutkijan tai akateemikon uralla. Työelämätoimituksen artikkeleissa ja haastatteluissa esitellään antropologian sovelluksia eri aloilla journalismista rekrytointikonsultointiin ja muotoiluun. Tässä kategoriassa esittelyssä ovat antropologit työkentällä!

Ihmisen kuolemanjälkeinen elämä

15.12.201629.5.2019
tehnyt Niina Ahola
Työelämä

Euroopassa antropologia sisältää kaksi pääsuuntausta. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia keskittyy ihmiskulttuurin ja -yhteisöjen tutkimiseen. Biologinen tai fyysinen antropologia taas keskittyy tarkastelemaan ihmisen kehitystä historiasta nykypäivään. Biologinen antropologia pitää sisällään laajan skaalan aloja paleontologiasta ja kädellisten tutkimuksesta ihmisen perinnöllisyystieteeseen asti. Tässä jutussa syvennymme forensiseen antropologiaan tarkastelemalla sen taustaa sekä alan soveltamiseen liittyviä maantieteellisiä eroja.

Luita ja joukkohautoja

9.12.201629.5.2019
tehnyt Tapio Kumpula
Työelämä

Kuolema kiehtoo. Tv-sarjat CSI: Crime Scene Investigation, Bones, Criminal Minds ovat tuoneet silvotut ruumiit ja luunrippeet arki-iltoihimme. Sarjat ovat tutustuttaneet katsojat forensiseen antropologiaan. Kyselimme tutkija Heli Maijaselta luista ja niiden kanssa työskentelystä. Samalla saimme mielenkiintoisen katsauksen akatemian, ja sen ulkopuolisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

Antropologit teknologian tulkkeina

30.11.201614.1.2019
tehnyt Sanna Rauhala ja Emmi Holm
Työelämä

Soveltavan antropologian konferenssissa keskusteltiin siitä, kuinka yhteisöt ja kulttuurit antavat erilaisia merkityksiä innovaatioille. Esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödynnetään monin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Maailma digitalisoituu ja automatisoituu, ihmiset ja koneet elävät yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa. Antropologinen tieto, ymmärrys ihmisen käyttäytymisestä alati muuttuvassa ympäristössä, voi tuoda huimasti lisäarvoa sosiaalisten innovaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kehittämiseen.

Kehitysyhteistyötä Aasiassa

25.11.201629.5.2019
tehnyt Niina Ahola
Työelämä

Suomessa valtaosa antropologeista työllistyy kolmannelle sektorille. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen selvityksen mukaan lähes 50 % antropologeista toimii kansalaisjärjestöissä, kun yliopistoihin työllistyy 12 % valmistuneista. AntroBlogi haastatteli pitkän linjan järjestöammattilaista, antropologi Upu Leppästä, hänen kansainvälisestä urastaan kehitysyhteistyön parissa. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Lähetysseuran ulkomaantiedottajana Hongkongissa, missä hänen vastuualueitaan on kotipaikkansa lisäksi Taiwan ja Manner-Kiina.

Hevonpaskaduuneja ja freelance-zombeja

31.10.201620.5.2019
tehnyt Eemi Nordström
Työelämä

Globalisaation myötä palkkatyöhön liittyvät ilmiöt toistavat itseään maailmanlaajuisesti. Teemme työtä entistä pitempään, entistä kiristyneemmillä työsopimuksilla. Vastoin kaikkia odotuksia aikamme on poikinut uusia, merkityksettömiltä tuntuvia työpaikkoja. Arvon ja velan konseptien käsittelystä tunnettu antropologi ja aktivisti David Graeber on ollut näkyvillä työmaailman nykytilanteeseen liittyvässä keskustelussa. Hän teki tunnetuksi käsitteen niin sanotuista hevonpaskaduuneista.

Työelämä muuttuu – antropologi kertoo miten

17.10.201629.5.2019
tehnyt Niina Ahola
Työelämä

Työelämän murrokseen liittyvät mielikuvat vaihtelevat tulevaisuuden synkistä uhkakuvista lähes rajattomiin mahdollisuuksiin. Tämä näkyy etenkin puhuttaessa uusista teknologioista ja automatisaatiosta, joiden on uskottu syrjäyttävän jopa puolet tämänhetkisistä työpaikoista seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Haastattelimme aiheesta Helsingin kaupunginkansliassa työllisyyskysymysten parissa työskentelevää antropologi Aleksi llpalaa, joka on tohtorikoulutettava poliittisen historian oppiaineessa Helsingin yliopistossa. Ilpala selvittää työssään sitä, miten työelämäpalvelujen järjestäminen tulisi hoitaa nyt ja tulevaisuudessa. Hän on aitiopaikalla tarkastelemassa, miten työelämän muutos näkyy julkisen puolen päätöksenteossa Suomessa.