Siirry suoraan sisältöön

yhteiskunta

Puhumatta paras?

Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa keskityttiin tällä kertaa meluun ja hiljaisuuteen. Satu Kivelä haastatteli dosentti Outi Ampujaa, joka on tutkinut ääniympäristöjen muutosta ja hiljaisuuden merkityksiä. Kuunnelmassa paneuduttiin muun muassa melun haittavaikutuksiin ja hiljaisuuden tarpeeseen. Antropologiassa hiljaisuuteen on suhtauduttu monella tapaa. Tarkastelussa voi olla hiljentämisen ja sanallistamisen prosessit tutkimuksessa, tai toisaalta hiljaisuus konkreettisena ilmiönä. Antropologit ovat perinteisesti tutkineet kaukaisia yhteisöjä, ja kentältä palattuaan kokeneet tehtäväkseen äänen antamisen tutkittavilleen.

Heittoja: Työt roboteille ja elämän tarkoitus hallituksen kärkihankkeeksi

Suomi on maailman onnellisin maa. Täällä on rauhallista, turvallista, leppoisaa ja terveellistä. Miksi meitä silti keljuttaa? Olemme ykkösiä, mutta silti on vietävä roskat ulos ja Netflixin hyvät sarjat on jo nähty. Ja mikä ärsyttävintä, töihin on raahauduttava jokainen arkiaamu. Töitä pitää tehdä, itseä kehittää ja yhteiskuntaa edistää. Ja kiireellä. Ikään kuin elämän tarkoitus olisi selvinnyt – ja se olisi jatkuva kehitys.

Lasten leikeistä nuorten aitoon osallistamiseen

Lasten kehitys osallistuviksi nuoriksi ja myöhemmin aikuisiksi ei tapahdu noin vain. Lapset oppivat niin arkisia toimia kuin suurempia yhteiskunnallisia asioita leikin, osallistumisen ja havaintojensa kautta. Aikuiset näyttävät osaltaan esimerkkiä ja opettavat, kuinka yhteiskunnassa toimitaan. Se, millaista käytöstä vanhemmat lapsilta odottavat, ja millaisiin toimiin ja leikkeihin lapsia ohjataan, muovaa lapsia ihmisinä ja kansalaisina. ALL-YOUTH-hanke toteutti yhdessä Bassoradion kanssa presidentinvaalien aikaan ”Suuren pressakyselyn”, jossa kartoitimme nuorten ajatuksia yhteiskunnan ongelmista, presidentti-instituutiosta ja äänestämisestä.

Julkinen, yksityinen some

Vaikka sosiaalinen media on ollut keskuudessamme vasta hetken, meillä on jo monia käsityksiä siitä, millä tavalla sitä kuuluisi käyttää. Sosiaalinen media onkin hauska väylä kulttuurisen merkityksenannon tarkasteluun. Se on useimmille meistä arkipäiväinen, hyvin tuttu ja läheinen asia. Se kietoutuu ihmissuhteisiimme, työhömme sekä käsityksiimme siitä, millaisia ihmiset ovat. Lisäksi se on yhtä aikaa sekä erittäin globaali että vahvasti paikallisväriä ottava ilmiö. Millaisia eroja kulttuurien välinen vertailu paljastaa somen käytön tavoissamme?

Naistenpäivä: Feminiini kehon työ ja solidaarisuus

Kansainvälinen naistenpäivä on vuosien saatossa saanut monia merkityksiä. Naistenpäivän kaupallistumista on edeltänyt monta vuotta poliittista työtä. Päivä on poliittisen liikehdinnän tulos, joka on vuosien saatossa mahdollistanut feministien sekä naisvaltaisten ja sukupuolittuneiden alojen mielenilmaukset. Tämä artikkeli valottaa naistenpäivän historiaa ja tarkastelee nykypäivän, kulttuurisesti feminiiniksi määritellyn työn tarvetta, solidaarisuutta ja solidaarisuuden puutetta.

AntroBlogi
Tietosuojakatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä tarjotakseen sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Evästetiedot tallennetaan selaimeesi. Ne suorittavat toimintoja, kuten tunnistavat sinut, kun palaat verkkosivustollemme. Evästeet välittävät tiimillemme tietoa siitä, mikä verkkosivustossamme on sinulle kiinnostavinta ja hyödyllisintä.