Koronapandemia on tuonut pinnalle eriarvoisuuden kipupisteitä Latinalaisessa Amerikassa. Kriisin keskellä puhdas ja turvallinen ympäristö ovat olleet vain harvojen ulottuvilla olevaa luksusta. Kaikkein hauraimmassa asemassa ovat kaupunkien ja maaseutujen vähäosaisimmat asukkaat.
Ilmastonmuutoksen myötä laajoja tuhoja aiheuttavista metsäpaloista on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Indonesian Keski-Kalimantanilla ne ovat aiheuttaneet toistuvan ympäristökriisin, joka näkyy paikallisten arjessa ja kyvyssä suunnitella tulevaisuuttaan.
Ortodoksijuutalaisissa yhteisöissä eruv on symbolinen raja. Sen sisäpuolella saa tehdä sapattina muuten kiellettyjä asioita, kuten kantaa tavaroita tai työntää lastenvaunuja. Laajentaessaan kodin piiriä julkiseen tilaan eruv tuo samalla esiin sapattisääntöjen noudattamista koskevat neuvottelut, mikä on kiinnostavana sivujuonteena Netflixin tuoreessa Unorthodox-sarjassa.
Tuhansia vuosia vanhoja ihmisen ja eläinten jäänteitä ja esineitä tutkimalla saadaan tietoa siitä, millä tavoin merkityksellisimmät eläimet muokkasivat ihmisyhteisöjä. Monilajisessa maailmassa ihminen ei nähnyt itseään olemassaolon keskipisteenä, vaan eli vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa. Mitä eläimissä kunnioitettiin? Miten hirvenpyytäjä toimi varmistaakseen onnistuneen pyynnin?
Vastuullisuus on noussut yhä tärkeämpään rooliin yritysten strategioissa ja asiakkaat osaavat sitä myös vaatia. Työkentällä-haastattelussa SOK:n vastuullisuuspäällikkönä työskentelevä antropologi Sanni Martikainen kertoo, millaista ison yrityksen yritysvastuuasioiden kanssa työskentely on.
Korean niemimaan eteläkärjen edustalla sijaitsee karu Jejun saari, joka on kuuluisa “merinaisten” kulttuurista: haenyeot sukeltavat yli 10 metrin syvyyteen jopa kahdeksi minuutiksi ilman happilaitteita ja palaavat pintaan saaliin kanssa. Katoavan perinteen harjoittajista suurin osa on nykyään 60-90 -vuotiaita.