Siirry suoraan sisältöön

Arkisto

Laivat rautaa, ajat muuttuvat

Surullista, mutta niin se maailma muuttuu: merimieskulttuuri ei ole enää Suomessa entisensä. EU-säädökset, kiireisemmät työajat sekä parantuneet työolot ja yhteydenpitovälineet ovat johtaneet maihinpääsyn merkityksen vähenemiseen ja siten merenkulkijoiden entisten kokoontumispaikkojen katoamiseen. Merimieskapakat ja merimieskirkoissa vietetyt yöt lienevät taakse jäänyttä elämää, mutta verrattain nopeasti tapahtuneeseen muutokseen tyytymättömät ovat löytäneet tiensä toisenlaiseen urbaaniin nomadismiin. Varmin paikka ulapan kulkijoiden kohtaamiseksi vaikuttaa olevan Vuosaaren sataman merimieskirkko ja merimieskeskus.

Lue niin paljon kuin haluat! Akateemisuuden puolustuspuhe

Tämän päivän kolumni on kirjoitettu vuosi sitten. Se sai kimmokkeen Jorma Ollilan kuuluisaksi muodostuneesta lausahduksesta vuoden 2014 Slush-tapahtumassa: ”Lue hieman, mutta älä kuitenkaan liikaa, tai muuten sinusta tulee akateeminen.” Kenties Ollilan kommentti oli alun perinkin tarkoitettu provokaatioksi – ainakin se pian sellaiseksi muuttui. Uudenlaisen näkökulman kommenttiin tarjoavat kuluneen vuoden toistuvat poliittiset hyökkäykset yliopistojen rahoitusta ja autonomiaa vastaan. Olisiko tästä kommentista pitänyt päätellä, mitä kaikkea pian olisikaan edessä?

Kaikki tuntevat romanit – vai tuntevatko?

Kuinka moni tietää, mitä kaikkea romanien pukeutumiseen liittyy? Muoti vaikutaa romanienkin pukeutumistyyliin, joka on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Pukeutumisen säännön- ja yhdenmukaisuus romanien keskuudessa on kuitenkin säilynyt. Tietynlaiset pukeutumissäännöt merkitsevät romaneille pääasiassa kolmea eri asiaa: kunnioittamiseen liittyvää häveliäisyyttä, puhtauskäsityksiä sekä näkyvästi ilmaistua etnistä identiteettiä. Pukeutumisen kautta yksilö ilmoittaa muille kuuluvansa yhteisöön, vahvistaa omaa paikkaansa yhteisön jäsenenä ja muodostaa tätä kautta henkilökohtaista kulttuurista identiteettiään.

Skandinaavisen vapaan seksin melanesialaiset juuret

Parisuhdetta, sukupuolirooleja ja seksuaalisuutta koskeva vapaus liitetään usein Skandinavian maihin. Esimerkiksi angloamerikkalaisessa populaarikulttuurissa estottomat ja kokeilunhaluiset skandinaavit muodostavat omanlaisensa stereotypian. Aina näin ei ole ollut ja onkin kieltämättä erikoista, kuinka perin juurin luterilaisista pohjoisista yhteiskunnista on tullut sukupuoliliberalismin tyyssijoja. Syitä tälle kehityskululle on varmasti monia ja yksi kenties yllättävimmistä tulee antropologian suunnalta, 1900-luvun alun etnografisista tutkimuksista melanesialaisten sukupuolielämästä.

Punaisia kortteja katsomoon? Väkivalta ja jalkapallofanius Britanniassa

Jalkapallohuliganismi on perinteisesti yhdistetty brittijalkapalloon. Viime vuosina näkyvät yhteenotot stadionin laidoilla ovat kuitenkin huhujen mukaan vähentyneet. AntroBlogin toimittaja kävi tarkastamassa paikan päällä, vieläkö vastapuoli kuumentaa tunteita. Jalkapallokiihkossa on paljon tarttumapintaa antropologialle. Jalkapallohuliganismin on väitetty olevan kanava työväen luokalle kapinoida sortavaa yhteiskuntajärjestystä vastaan. Suurimmat seurat Englannissa löytyvätkin juuri perinteisistä teollisuuskaupungeista kuten Liverpoolista ja Manchesterista.

”Maisema, sosiaalisuus ja materiaalisuus” – Antropologipäivät 2015

Suomen Antropologisen Seuran vuosittain järjestämillä kansainvälisillä Antropologipäivillä keskustellaan ajankohtaisista antropologisista teemoista ja käsitteistä. Tänä vuonna teemat ovat maisema, sosiaalisuus ja materiaalisuus. Tiedämme jokainen, mihin nämä termit arkipuheessamme viittaavat. Antropologisina käsitteinä ne ovat kuitenkin merkitykseltään laajempia. Miten käsitteitä lähestytään yhteiskuntatieteissä?