Yliopistomaailma on kohdannut viime vuosina monia muutoksia. Henkilökuntaa on irtisanottu ja määrärahoja leikattu. Oppiaineet yhdistyvät uusiksi kokonaisuuksiksi, mikä saattaa tuntua sekavalta tai jopa uhkaavalta. Mullistusten keskellä on pakko pysähtyä pohtimaan, millaisena tulevaisuus yliopistoille näyttäytyy. Mitä uudistukset käytännössä tarkoittavat? Millaisia muutoksia leikkausten seurauksena on jo jouduttu tekemään, ja miten ne ovat vaikuttaneet antropologiaan yliopistoissa sekä henkilöstön että opiskelijoiden kannalta?

Vaihtoehdoista demokraattisten järjestelmien tuottamiin epäkohtiin on viime vuosina keskusteltu yllättävän vähän. Nationalistisen populismin nousua on seurattu sekä Euroopan eri puolilla että nyt Pohjois-Amerikassa. Näemme omin silmin fasististen ja autoritääristen hallintopiirteiden vahvistumisen – vihapuheen, mielivaltaisen julkisen väkivallan. Kun todellisuus tuottaa demokraattisen vaali- ja hallintajärjestelmän seurauksena toistuvasti näin karuja lopputuloksia, miksi edelleen puolustamme demokratiaa järjestelmänä?

Clinton 204, Trump 247. Varoittivathan gallupit meitä tästä – eikä kerta ole ensimmäinen, kun Yhdysvaltain vaalitulos horjuttaa uskoa ihmiskuntaan. Silti lopputulos tuntuu surrealistiselta, epätodennäköiseltä, pelottavalta. Donald Trumpin vaalivoitto vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa jäänee historiaan merkittävänä sukupolvikokemuksena. Samoin lienee tulevaisuudessa Brexitin ja Trumpin vaalivoiton suhteen.

Bioteknologian ja -tieteiden kehitys antaa voimaa käsitykselle, jonka mukaan vain mielikuvitus on rajana sille, mitä ihmiskunta voi saavuttaa tulevaisuudessa. Tähän mahdollisuuteen tarttuvat biohakkerit. Biohakkeroinnissa biologiset organismit, ihminen mukaan luettuna, voidaan ottaa tietoisen manipuloinnin ja muokkauksen kohteeksi. Ilmiöllä on juurensa tee-se-itse-tieteessä, amatööribiologiassa ja hakkerikulttuurissa.

Globalisaation myötä palkkatyöhön liittyvät ilmiöt toistavat itseään maailmanlaajuisesti. Teemme työtä entistä pitempään, entistä kiristyneemmillä työsopimuksilla. Vastoin kaikkia odotuksia aikamme on poikinut uusia, merkityksettömiltä tuntuvia työpaikkoja. Arvon ja velan konseptien käsittelystä tunnettu antropologi ja aktivisti David Graeber on ollut näkyvillä työmaailman nykytilanteeseen liittyvässä keskustelussa. Hän teki tunnetuksi käsitteen niin sanotuista hevonpaskaduuneista.