Teemaviikko: Seksi 29.10. — 5.11. 2017

Seksuaalisuus on kiehtova ja moni­ta­hoi­nen osa ihmi­syyt­tä. Se on fyysistä, henkistä ja emo­tio­naa­lis­ta, men­taa­lis­ta ja mie­li­ku­vi­tuk­sel­lis­ta. Lisäksi sek­su­aa­li­suus on sosi­aa­lis­ta, yhteis­kun­nal­lis­ta ja kult­tuu­ris­ta. Vaikka seksi liittyy bio­lo­gi­siin viet­tei­hin, se ei rajoitu niihin.

Seksi ja sek­su­aa­li­suus liikkuvat myös yhteis­kun­nal­lis­ten, moraa­lis­ten ja uskon­nol­lis­ten kieltojen, sääntöjen ja tabujen kentällä. Seksuaalisuus liittyy yksilön vapauteen ja yhteisön jat­ku­vuu­teen, per­he­mal­lei­hin ja yhteis­kun­nal­li­siin arvoihin, jopa kos­mo­lo­gi­siin käsi­tyk­siin maailman luon­tees­ta ja ihmisen paikasta suuressa kokonaisuudessa.

Seksi-tee­ma­viik­kom­me esittelee ant­ro­po­lo­gi­sia näkö­kul­mia seksin ja sek­su­aa­li­suu­den muotoihin. Teemme myös kent­tä­ret­ken Helsingin Sexhibition-ero­tiik­ka­mes­suil­le, josta rapor­toim­me ainakin Twitter-tilil­läm­me. Nostamme tee­ma­vii­kon artik­ke­lei­ta joka päivä esit­te­lyyn sosi­aa­li­ses­sa mediassa ja etusi­vul­la — mutta voit myös ahmia kaiken kerralla! Viikon aikana jul­kais­taan kaksi uutta Kulttuurishokkia ja kaksi uutta artikkelia.

Seksuaalisuuden muotoja

Ihmisen sek­su­aa­li­suu­den tut­ki­mi­nen on alue, jolla on vielä paljon löy­det­tä­vää. Heteroseksuaaliseen ja binää­ri­seen suku­puo­li­kä­si­tyk­seen perus­tu­vien sek­si­tut­ki­mus­ten ohella tutkimus kattaa nykyisin monia kenties mar­gi­naa­li­sem­man tai vähem­mäl­le jul­ki­sel­le huomiolle jääneen sek­su­aa­li­suu­den ilmenemismuotoja.

Kotona kinky-yhtei­sös­sä vie lukijan kur­kis­ta­maan eri­tyi­siin tiloihin, joissa taval­li­ses­ti piilossa pidettävä kinky sek­su­aa­li­suus pääsee tur­val­li­ses­ti esiin saman­hen­kis­ten ihmisten seurassa.

Biseksuaalisuuden monet mer­ki­tyk­set käsit­te­lee bisek­su­aa­li­suu­den esit­tä­mis­tä suo­ma­lai­ses­sa mediassa 70-luvulta 2000-luvulle, ja sen muut­tu­mis­ta poliit­ti­ses­ta väli­nees­tä identiteetiksi.

Vaihdevuosia ja sek­su­aa­li­suut­ta käsit­teel­lis­te­tään varsin eri tavalla eri kult­tuu­reis­sa. Oireet näyttävät vaih­te­le­van sen mukaan, millainen kult­tuu­ri­nen asenne ilmiöön liittyy. 

Kun seksi ei kiinnosta, henkilö saattaa olla asek­su­aa­li. Seksuaalisen halun ympärille rakentuu tällä hetkellä lännessä voi­mak­kai­ta iden­ti­teet­te­jä, mutta tämä ei ole itsestäänselvää.

Yhteiskunta ja seksi

Antropologi ei voi puhua sek­su­aa­li­suu­des­ta ainoas­taan yksilön miel­ty­mys­ten ja koke­mus­ten valossa. Seksiä ja suku­puo­lis­ta ilmaisua sää­del­lään erilaisin yhteis­kun­nal­li­sin keinoin, ja sek­su­aa­li­suus näyttelee roolia monen­lai­sis­sa valtakysymyksissä.

Huora, äiti vai kan­sa­lai­nen? Seksityöläisten oikeudet puhut­ta­vat Argentiinassa. Seksityön kri­mi­na­li­soin­ti tekee kaikista sek­si­työ­läi­sis­tä uhreja ja rikol­li­sia, vaikka osa on alalla omaehtoisesti.

Seksuaalinen häirintä Suomessa on jälleen ajan­koh­tai­nen teema syksyn #metoo -kampanjan myötä.

Vaihtokauppaseksi laajentaa näkemystä seksin ja rahan suhteesta. Suhtaudumme kaikkeen vas­tik­keel­li­seen seksiin pros­ti­tuu­tio­na — mutta onko rinnastus aina pai­kal­laan? Millaisia vaihdon ja vuo­ro­vai­ku­tuk­sen suhteita vas­tik­keel­li­seen seksiin voi liittyä?

Skandinaavisen vapaan seksin mela­ne­sia­lai­set juuret esittää, että poh­jois­mai­nen vapaa­mie­li­syys on saanut sytykkeen ant­ro­po­lo­gi­sis­ta tut­ki­muk­sis­ta, jotka kuvasivat nuorten tro­brian­di­lais­ten eroot­tis­ta elämää.

Tarinoita maailmalta

Seksuaalisuuden ilme­ne­mi­nen on myös kult­tuu­ris­ta. Maailman eri kolkista tunnetaan paljon käy­tän­tö­jä, jotka poik­kea­vat län­si­mai­sen sek­su­aa­li­suu­den his­to­rias­ta tai nyky­päi­väs­tä. Tässä niistä muutamia.

Sukuelinten laulu on havai­ji­lai­nen perinne, jossa jokaisen ihmisen sukue­li­mel­lä on oma humo­ris­ti­nen värssynsä.

Kaikkialla maa­il­mas­sa ei suudella osana romanttis-eroot­tis­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ta, vaan näykitään esi­mer­kik­si kulmakarvoja.

Ruandalainen orgasmi keskittyy naisen eja­ku­laa­tioon, jota aletaan har­joi­tel­la jo nuorena.

Sperman voima oli Papua-Uuden-Guinean baruya-kansan kes­kuu­des­sa perin­tei­ses­ti hurja.

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa. Kirjoittajat ovat antropologeja ja oman alansa ammattilaisia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Mieshenkilö kysyy ikääni. Olemme tunteneet vain muutaman minuutin. Samalla hän kertoo olevansa kaksi kertaa minua vanhempi. Mies flirttailee. Kerron ikäni, vaikka kysymys on mielestäni asiaton. Seuraavaksi mies kysyy painoani. Naurahdan. En tiedä, miten muuten reagoida nolostuttamatta häntä. Kyseessä on valtasuhde: miehellä on tutkimusprojektini kannalta tärkeitä suhteita. Jos nolostutan hänet, tutkimukseni kannalta tärkeä ovi pysyy kiinni.

Sukupuolielimiin ja niiden eritteisiin liittyy monenlaisia käytäntöjä ja uskomuksia. Baruya-kansa Papua-Uudessa-Guineassa tulkitsi perinteisesti naiskehon seksuaaliset eritteet vaarallisiksi, mutta sperman elämän antajaksi ja voiman symboliksi.

Seksi ja seksuaalisuus ovat olleet antropologien huomion kohteena alan alkuhetkistä lähtien. Seksin tutkimus kietoutuu yhteen niin uskonnon, talouden, politiikan, sukulaisuuden kuin ihmisoikeuksienkin kanssa. Aseksuaalisuuden tutkimusta antropologiasta ei vielä juurikaan löydy, vaikka se on sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä kiinnostavaa. Ei ole olemassa mitään välttämättömyyttä sille, että seksuaalisen suuntautumisen ympärille muodostuu sosiokulttuurinen identiteetti.

Vaihdevuodet ovat universaali, naisten noin 50 vuoden iässä kokema kehollinen muutos. Kuukautiset loppuvat eikä nainen voi enää tulla raskaaksi. Tutkimusten mukaan vaihdevuodet ja niihin liitetyt oireet vaihtelevat suuresti eri kulttuuripiirien välillä. Negatiivinen suhtautuminen vanhenemiseen ja vaihdevuosiin näyttäisi tutkimusten valossa pahentavan vaihdevuosioireita. Onkin syytä kysyä, kuinka suuri osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä.